Yhdistyksen kokemuksia verkkoluentojen järjestämisestä

Uudenmaan keliakiayhdistyksessä toteutettiin keväällä 2021 kokonainen verkkoluentosarja, yhteensä neljä verkkoluentoa. Ravitsemusta koskevat luennot kustannettiin Keliakialiiton jäsenjärjestöavustuksella. Normaalitilanteessa olisimme kutsuneet jäsenemme eri tilaisuuksiin ja tarjoilleet gluteenittomia herkkuja. Katsoimme kuitenkin, että luennot ja kokemusten vaihtaminen verkossa on korona-aikaan parempi vaihtoehto kuin toimettomuus.  

Jo ennen varsinaista ravitsemuksellista luentosarjaa pyysimme väitöskirjatutkijaa ja lastentauteihin erikoistuvaa lääkäriä Marleena Repoa kertomaan teemasta anemiaraudanpuute ja keliakia. Tällä verkkoluennolla oli ennätysmäärä osallistujia, yhteensä 58 henkilöä. Marleena muistutti, että raudanpuutosta esiintyy usein jo keliakian alkuvaiheessa. 
Anemia on yleisimpiä keliakian oireita ja sen vuoksi anemian mahdollisuus on tutkittava ja sitä seurattava. 
Usein raudanpuute ilmenee jo reilusti ennen suolinukan vaurioitumista.
 

Ravitsemusterapeutti Kirsi Englundin luento huhtikuussa oli suunnattu erityisesti uusille jäsenille, joilla diagnoosi oli tuore ja gluteeniton arki vielä aloitteluvaiheessa. Aiheena oli keliakian ruokavaliohoito. Pitempäänkin mukana olleet olivat tervetulleita päivittämään tietojaan.  


Luennolla käsiteltiin perusasiat gluteenittomasta ruokavaliosta sekä sitä, mistä keliaakikko saa tarpeeksi mm. kuituarautaa ja terveellisiä hiilihydraatteja energiatarpeisiin. Verkkoluennolla osallistujat kyselivät ahkerasti myös usein askarruttavista rajatapauksista: voiko vehnäkuitu todella olla gluteenitonta, miten on mallasuutteen laita jne.  Kokenutkin keliaakikko voi kurkata Keliakialiiton sivuilta ainesosittain ja tuotemerkeittäin, sisältääkö tuote gluteenia. Ruokavaliomme monipuolistuu ja uusia tuotemerkkejä tulee tarjolle, kannattaa siis tarkistaa. 


Kirsi totesi luennossaan myös, että ravitsemusterapeutin neuvonnan tulisi toteutua jokaiselle keliaakikolle kuukauden kuluessa diagnoosin saamisesta ja lisäksi 3-6 kk päästä ruokavaliohoidon aloituksesta tulisi olla seurantatapaaminen. 

 


Toukokuussa ravitsemusterapeutti Tuuli Westerholm piti luennon gluteenittomasta kasvisruoasta.  

Useimmat meistä on vähintään lisännyt kasvisten osuutta ruokavaliossa, vaikka ei olisi siirtynyt kokonaan kasvis- tai vegaaniruokaan. Luennolla sai ideoita, kuinka koostaa monipuolinen gluteeniton kasvisruokavalio, miten ottaa kasvisruoka osaksi arkiruokailua sekä miten ns. sekasyöjä voi monipuolistaa aterioitaan.  Tuuli kertoi myös, missä tapauksissa ravintolisiä kannattaa käyttää täydentämään ruokavaliota, etenkin, jos ei käytä mitään eläinperäisiä tuotteita.  


Kasvisruokailijan pitää suunnitella ruokailunsa hiukan huolellisemmin sekaravintoa syövään verrattuna, jotta varsinkin nuori henkilö saa tarpeeksi energiaa ja ikääntynyt tarpeeksi proteiineja. Kannattaa tiedostaa, että kasvisruokavaliokin voi olla yksipuolinen tai epäterveellinen. On tarpeen käyttää erilaisia proteiinin lähteitä, palkokasveja (papuja, linssejäherneitä), tofua, soijaa, siemeniä, härkistä, pähkinöitä tai valmiita proteiinijauheita ja kasviproteiinivalmisteita. Hyviä eli pehmeitä rasvoja ei kannata vältellä. Niitä saa kasviöljyistä, siemenistä, pähkinöistä, pähkinä- ja siementahnoista ja kalansyöjät tietenkin kalasta. Onneksi valmistajat ovat tuoneet tarjolle paljon hyviä gluteenittomia kasvispitoisia tuotteita ja niitä löytyy helposti valmistettavina aineksina. 

 


Kolmannella verkkoluennolla suunnattiin katseet jo kesään, aiheena oli ’gluteeniton kesägrillailu’ ravitsemusteknikko Irma Hellgrenin pitämänä. 
Jokainen sai jotain uutta ideaa vaikkapa grillattavien tuotteiden maustamisesta. Ei ole pakko tyytyä valmiisiin marinadeihin ja jälkiruoankin voi grillata. Kokeile vaikkapa hedelmiä kokonaisina tai puolikkaina, esim. omenaa, banaania, päärynää, persikkaa, nektariinia tai luumua. 
 


Uudenmaan yhdistys rohkaisee muitakin yhdistyksiä järjestämään tapahtumia verkossa. Ne voivat olla luentoja, juttutuokioita jonkin teeman ympärillä tai jotain siltä väliltä. Verkkoluennoille osallistuu myös henkilöitä, jotka eivät välttämättä ehtisi tai voisi muusta syystä tulla paikalle. Näin saadaan tavoitettua harvemmin osallistuvia. Jos verkkotilaisuuden tekninen toteutus tuntuu haasteelliselta, niin voi kysyä vapaaehtoista luomaan tekniset edellytykset luennolle ja auttamaan tilaisuuden läpiviennissä.  


Kokemuksemme mukaan paras kanava luennoista ilmoitteluun oli jäsensähköposti. Sen lisäksi somekanavien ja verkkosivujen tulee olla ajan tasalla. Gluteeniton elämä -lehti toimi ennakkomarkkinoinnissa, etenkin jos tilaisuuden tarkat tiedot eivät olleet lehden painoon mennessä tiedossa. Pyysimme osallistujia ilmoittautumaan ennakkoon.  


Ja kyllä, odotamme kuin kuuta nousevaa, että voimme järjestää kesän jälkeen kaikkia niitä kivoja tapahtumia, joita on suunniteltu! Myös ruoka- ja leipomiskursseja on tulossa muutama, kun taas saamme vapaammin kokoontua.  Yhdistyksemme juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Otamme tilaisuuksien suunnittelussa huomioon myös lapset, ensimmäiset lapsiperheille suunnatut tapahtumat on jo sovittu. 



Jutun kirjoitti Uudenmaan keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Marja Penttilä

Kommentit

Oma kuva
Uudenmaan keliakiayhdistys
Toimintamme edistää keliaakikoiden, ihokeliaakikoiden ja muiden gluteenitonta ruokavaliota tarvitsevien hyvinvointia ja motivoi sairauden hyvään hoitoon tarjoamalla tietoa ja vertaistukea. Yhdistyksemme lisää keliakian tunnettuutta toiminta-alueella. Järjestämme Uudellamaalla gluteenittomia tapahtumia, mm. vierailuja, luentoja, kokkauskursseja, lastentapahtumia ja tuote-esittelyjä. Olemme mukana myös muiden järjestämissä terveyteen liittyvissä tapahtumissa. Tervetuloa mukaan yhdistyksemme toimintaan ja tekemään yhdessä! Lisätietoja: https://uusimaa.keliakiayhdistys.fi/