Keliakia ja vegaani?

Mun vegaanius ei alkanut mitenkään perinteisesti. Täysi-ikäisyydestä alkaen olen välttänyt punaista lihaa. Kymmenen vuotta sitten olin sapattivuodella ja kokeilin jättää kaiken lihan pois ja söin vain kalaa. Ulkomailla tuo onnistui hyvin ja koska silloin vain joogailin niin ravinto riitti. Kun tulin takaisin Suomeen ja aloin uudelleen käymään kuntosalilla, palasin vanhaan, lihaan sisältävään ruokavalioon.
Stressaantuessani huomasin, että vatsani voi huonosti ja 2015-2016 kärsin todella pahasti IBS-ongelmista. Ulkomailla ollessani sain pahimmat oireet hallintaan, koska lakkasin stressaamasta. Kun palasin takaisin Suomeen, palasin takaisin oravanpyörään ja stressi ja paha olo töissä vain pahentuivat. 2018 kesällä päätin kokeilla vegaaniruokavaliota, viiden viikon kokeilu onnistui ja sille tielle jäin. Nyt olen ollut siitä asti oireeton tai ainakin lähes oireeton, lääkkeet IBS:ään jätin tuolloin pois ja uudestaan ei ole tarvinnut niitä aloittaa.

Mitä minä sitten syön? Paljon korvaavia vaihtoehtoja vegaanisuuteen. Mifua, härkistä, härkäpapuja ja tietysti paljon kasviksia. Joskus myös soijaa, mutta kilpirauhasen vajaatoiminnan takia soija on tosi vähäisellä käytöllä. Parinkympin tienoilla aloin syömään gluteenitonta kauraa ja sitä vetelen aika roimasti edelleen. Ruokaa saa nykyisin niin gluteenittomana kuin vegaanisena oikein hyvin. Teen ruokaa paljon kerralla pakkaseen valmiiksi, jotta ei tarvitse stressata sen tekemistä. Jos joskus on väsy, niin kaivan vaan pakkasesta ruokaa, eikä tarvitse miettiä, mitä tänään söisi. Onhan se aina raskasta tehdä kerrallaan isompi satsi ruokaa, mutta pelastaa sitten paljon. Käytän ruokavaliossani riisiä, kvinoaa ja perunaa jonkin verran ja syön viisi kertaa päivässä, pieniä annoksia. Keskityn jokaiseen ruokailuhetkeen ja tykkään nykyään ruokailuhetkistä. Ne eivät ole nykyisin enää pelkkiä tankkaushetkiä, vaan maistelen ruokaa nykyisin paljon enemmän. Ja koska arvostan hyviä ravintoarvoja ja maistuvaa ruokaa niin panostan siihen. Teen itse käytännössä kaiken ruoan, en osta mitään valmisruokia enkä käy ravintoloissa, kuin joskus harvakseltaan. Silloin täytyy katsoa tarkkaan, löytyykö listalta sopivia ruokia. Silloin saatan höllentää vaatimuksia ja syödä kasvisruokaa, joka on gluteenitonta, mutta ei täysin vegaanista. En koe siitä tunnontuskia tai syyllisyyttä, mutta panostan siihen, että kotona jääkaapista löytyy aina gluteenitonta vegaaniruokaa.


Mehut ja smoothiet on mun mielestä hyviä herkkuja ja välipaloja, ne ovat käytännössä aina gluteenittomia ja vegaanisia. Niitä on myös helppo ostaa ja mikäli yhtään panostaa kaupassa käynnillä siihen, että lukee tuoteselostuksia, niin sillä pärjää pitkälle.

Edelleen urheilen kovasti, vaikka en enää fibron takia urheilekaan niin kovia lajeja, mutta gluteeniton vegaaniruokavalio ei ole muuttanut urheilua mihinkään suuntaan. 2018 vuodesta nykyhetkeen on vain turvotus jäänyt pois, mitään laihtumista en ole havainnut. Mutta mulla vaihtelee jonkun verran paino sairastelun myötä muutenkin. Olen vain onnellinen, että pitkäaikaissairauteni ovat nyt hyvässä balanssissa. 

Mutta elämä on, ja mun elämä jatkuu gluteenittomana vegaanina. Jos joskus huomaan jotain parempaa, voin siirtyä sellaiseen, mutta tällä hetkellä elän tällaista elämää. Ja nämä sairaudet on tuonut niin pahaa kuin hyvääkin mun elämään. Säännöllisestä rytmistä ja ruokaan keskittymisestä vatsa kiittää. En koe, että olisin missään vaiheessa jäänyt mistään paitsi, koska olen tiukalla ruokavaliolla ja tarkka. Mitä sitä ei ihminen tekisi oman hyvinvoinnin suhteen! Teen tietoisesti enemmän työtä onnellisuuden ja hyvinvoinnin suhteen ja stressaan vähemmän sekä yritän nauttia elämästä. Kun IBS-oireet ovat poissa, niin elämästä nauttiminen on helppoa, mutta joskus on elämässä toki stressaavia hetkiä, ja silloin saattaa olla jotain pieniä mahaoireita, mutta silti olen vegaanisuudessa pysynyt.

Mitään en ole jäänyt kaipaamaan sekasyöjän ruokavaliosta enkä koe, että olisin huonommassa asemassa kuin muut. Toki haluaisin, että ravintolat tekisivät enemmän gluteenittomia vegaanisia vaihtoehtoja, mutta ymmärrän, että siihen voi mennä aikaa. Sitä odotellessa kehitän ruuanlaittotaitojani ja nautin siitä, mitä voin syödä.

LIDListä löytyy kyllä syötävää, mutta siellä valikoimat niin gluteenittoman kuin vegaanisuuden suhteen on pieniä, mutta Prisma on hyvä valinta ja Citymarketit ja Supermarketit on tosi hyviä, mutta hinnakkaampia.

Mikäli innostuit edes vähän, niin kokeile ihmeessä kasvisruokaa enemmän lautasellesi! Ei kaikista tarvitse vegaaneja tulla, mutta yksi päivä viikossa on jo huomattava ero ja se voi tuntua kehossa asti ja energisyytenä, sitä multa ei ole ainakaan puuttunut.

Ihania gluteenittomia hetkiä sinulle. Ja sinulle, joka tykkää kakuista, juustokakkuakin voi tehdä vegaanisesti.



Jutun kirjoittajasta:
Olen Katja ja olen vajaa nelikymppinen Uudenmaan keliakiayhdistyksen jäsen. Himokuntoilija, teatterinharrastaja ja vegaani. Olen ollut ihokeliaakikko noin yhdeksänvuotiaasta asti.



Kommentit

  1. Kiitos kannustavasta kirjoituksesta Katja!

    "Ei kaikista tarvitse vegaaneja tulla, mutta yksi päivä viikossa on jo huomattava ero" - Niin juuri, ei minusta varmaan vegaania tule, mutta esim. yksi lihapäivä viikossa riittää oikein hyvin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti